tiistai 11. huhtikuuta 2017

Aurinkoa





Yksi Vennin lempparipuuha on erilaisten keppien natustaminen. Tätä autuutta saa harrastaa kyllä vain rajoitetetun verran, koska puusilppua kulkeutuu myös hauvan mahaan ja sitten se yön aikana poistuu yläteitse makuuhuoneen villamaton reunalle kauniisti järjestäytyneiksi puusälekasoiksi.

lauantai 25. helmikuuta 2017








Vennin ehdoton lempparilelu on kirpparilta kotiutettu vihainen lintu.

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Tuuhea Venni

Houkutteleva keppi juuri puraisukorkeudella.



Tuntuu että Vennin turkki on aika lailla paksuuntunut ja tuuheutunut. Turkin muutos värityksineen kaikkineen onkin ollut jo aikamoista muodonmuutosta tämän pentuajan.

Kuvat on otettu meidän vakkarilta pidemmältä lenkiltä, joka kulkee järven ympäri. Kapoisalla polulla tulee todella harvoin ketään vastaan, varsinkaan aamulla, ja Venniä voi pitää irti. Tähän saakka oikein hyvin pysynyt mukana, eikä ole lähtenyt liian kauaksi itse houkutuksien perässä. Ainoastaan järven jäällä on tehnyt vapauden riemuissaan hieman kauhistuttavan laajoja juoksukierroksia huudoistain kauheasti piittaamatta. Mutta takaisin tulee kyllä viimeistään jos itse lähden juoksemaan pois päin tai pujahdan piiloon rantaheinikkoon. Sitten tulee hätä ja juostaankin ihan täysiä luo.

Vapaana olo -harjoitusten lisäksi me opetellaan ulkona tietty ohittamaan toisia koiria, jotka on kaikki Vennin mielestä mitä riemastuttavampia leikkitovereita. Ihan kaikkien kanssa pitäisi päästä telmimään. Ohittaminen onnistuu kuitenkin jo jotenkuten siten, että kiinnitän ronttisen huomion taskustain löytyneeseen herkkuun ja sitten mennään ohi silmiin katsoen, tai jos tämä ei onnistu ja huomio on enemmän siinä toisessa koirassa, kuin minussa, niin sitten mennään ohi nenä aivan kiinni herkussa. Vähän riippuen siitä, miten läheltä toisen koiran joutuu ohittamaan. Ihmisiäkin Venni haluaisi aina käydä moikkaamassa, usein häntä heiluu heti kun näkee jonkun tulevan vastaan tiellä, mutta ihmisten ohitus on tietenkin helpompaa kuin lajitovereiden.

Onneksi Vennillä on myös joitakin kaverikoiria, joiden kanssa pääsee luvan kanssa painimaan ja juoksemaan. Se onkin onnenpotku, kun nämä joskus sattuvat tulemaan lenkillä vastaan.

Koko pentuaika ollaan myös harjoiteltu roskien jättämistä ja sitä, ettei niitä ylipäätään otettaisi suuhun. Irti-käsky toimii lähes poikkeuksetta hyvin, mutta vielä koiruus ei pysty vastustaa esimerkiksi nenäliinoja... Onko yhtään koiraa, joka ei rakastaisi nenäliinoja?